Yrittäjän varojennostotavan valinta osakeyhtiöstä vaikuttaa merkittävästi sekä yhtiön että yrittäjän henkilökohtaiseen verotukseen. Varojen optimaalinen nosto yhdistää usein sekä palkkaa että osinkoa, mutta oikea suhde määräytyy yhtiön nettovarallisuuden, tulotason ja yrittäjän henkilökohtaisen tilanteen mukaan. Järkevällä verosuunnittelulla voidaan saavuttaa huomattavia kokonaisveroetuja, mikä tekee valintojen tarkastelemisesta keskeisen osan osakeyhtiömuotoista yrittäjyyttä.
Miten osakeyhtiössä kannattaa nostaa varoja?
Osakeyhtiön yrittäjällä on useita tapoja nostaa varoja yrityksestään. Keskeisimmät näistä ovat palkka, osingot, lainat sekä vuokra- ja korkotulot. Jokainen varojennostotapa vaikuttaa eri tavoin sekä yrityksen että yrittäjän henkilökohtaiseen talouteen ja verotukseen.
Palkan maksaminen on suoraviivaisin keino. Se on yhtiölle vähennyskelpoinen kulu, josta kuitenkin aiheutuu sivukuluja kuten työnantajan sosiaaliturvamaksu. Yrittäjälle palkka on ansiotuloa, josta maksetaan progressiivista veroa sekä työeläkemaksuja (YEL).
Osinko taas ei ole yhtiölle vähennyskelpoinen meno, vaan se maksetaan yhtiön nettovarallisuudesta voitonjaon kautta. Osinkojen verotus jakautuu pääomatuloon ja ansiotuloon riippuen yhtiön nettovarallisuudesta ja jaettavan osingon määrästä.
Oikea varojennostotapa on aina tapauskohtainen ja siihen vaikuttavat muun muassa yhtiön taloudellinen tilanne, nettovarallisuus sekä yrittäjän henkilökohtaiset tarpeet ja tulevaisuuden suunnitelmat.
Mikä on optimaalinen suhde palkan ja osingon välillä?
Optimaalisen suhteen löytäminen palkan ja osingon välillä on verosuunnittelun ytimessä. Tämä suhde ei ole staattinen, vaan vaihtelee yhtiön tulotason, nettovarallisuuden ja omistajan henkilökohtaisen verotilanteen mukaan.
Lähtökohtana voidaan pitää sitä, että ainakin kohtuullisen palkan maksaminen yrittäjälle on usein järkevää. Tämä johtuu siitä, että pienissä tuloluokissa ansiotulon verotus on maltillista. Lisäksi palkka kerryttää työttömyysturvaa ja eläkettä, mikäli YEL-työtulo on vahvistettu tarpeeksi korkeaksi.
Osingon osalta huojennettua osinkoa (8% nettovarallisuudesta, enintään 150 000 euroa) kannattaa yleensä hyödyntää, sillä siitä 25% on veronalaista pääomatuloa. Kun huojennettu osinko ylittyy, verotus kiristyy merkittävästi.
Optimaalinen ratio palkan ja osingon välillä voi olla esimerkiksi:
- Pienissä yhtiöissä vähäisellä nettovarallisuudella: painotus palkassa
- Keskisuurissa yhtiöissä kohtuullisella nettovarallisuudella: tasapaino palkan ja huojennetun osingon välillä
- Korkean nettovarallisuuden yhtiöissä: painotus huojennetussa osingossa
Milloin yrittäjän kannattaa maksaa itselleen pelkkää palkkaa?
On tilanteita, joissa yrittäjän on verotuksellisesti ja taloudellisesti järkevintä maksaa itselleen pelkästään palkkaa. Näin on erityisesti silloin, kun:
- Yrityksen nettovarallisuus on pieni tai negatiivinen
- Yrittäjän vuositulot jäävät alle 30 000 euron, jolloin ansiotulojen verotus on suhteellisen kevyttä
- Yrityksellä on tarve pienentää verotettavaa tulosta kuluja lisäämällä
- Yritys on vasta toiminnan alkuvaiheessa ja nettovarallisuuden kerryttäminen on alussa
Esimerkkilaskelma: Jos yhtiön voitto ennen yrittäjän palkkaa on 50 000 euroa ja nettovarallisuutta ei ole vielä kertynyt, on verotuksellisesti usein edullisinta maksaa suuri osa voitosta palkkana. Palkan ollessa 40 000 euroa (keskimääräisillä kunnallis- ja kirkollisveroprosenteilla), yrittäjän henkilökohtainen verorasitus olisi noin 28%, kun taas yhtiön maksama 20% yhteisövero ja sen jälkeinen osingonjako aiheuttaisi korkeamman kokonaisverorasituksen.
Milloin osingonjako on verotuksellisesti edullisempaa kuin palkka?
Osingonjako muodostuu yleensä edullisemmaksi kuin palkka seuraavissa tilanteissa:
- Yhtiöllä on merkittävä nettovarallisuus, joka mahdollistaa huojennetun osingon hyödyntämisen
- Yrittäjän ansiotulojen veroprosentti on jo korkea (yli 35%)
- Yrittäjällä ei ole tarvetta kerryttää ansiosidonnaista sosiaaliturvaa
- Yhtiöllä on vahva maksuvalmius ja varoja osingonjakoon
Esimerkiksi jos yhtiön nettovarallisuus on 500 000 euroa, yrittäjä voi nostaa huojennettua osinkoa 40 000 euroa (8% nettovarallisuudesta). Tästä summasta vain 25% eli 10 000 euroa on veronalaista pääomatuloa, josta pääomatulovero on 30% eli 3 000 euroa. Efektiivinen veroprosentti on tällöin vain 7,5%, mikä on huomattavasti vähemmän kuin vastaavan suuruisen palkan verotus.
Raja-arvona pidetään usein sitä, että kun ansiotulojen veroprosentti ylittää 26-30%, osinkojen painottaminen tulee kannattavammaksi – olettaen että yhtiöllä on riittävästi nettovarallisuutta.
Miten yhtiön nettovarallisuus vaikuttaa osinkojen verotukseen?
Yhtiön nettovarallisuudella on keskeinen rooli osinkojen verotuksessa. Nettovarallisuus määrittää, kuinka suuri osa osingosta voidaan jakaa verohuojennettuna osinkona.
Nettovarallisuus lasketaan vähentämällä yhtiön varoista sen velat. Laskennassa huomioidaan yhtiön edellisen tilikauden päättymishetken taseen mukainen tilanne. Osakkeen matemaattinen arvo saadaan jakamalla nettovarallisuus yhtiön ulkona olevien osakkeiden lukumäärällä.
Verohuojennettu osinko on 8% osakkeiden matemaattisesta arvosta, josta 25% on veronalaista pääomatuloa ja 75% verovapaata tuloa, kuitenkin enintään 150 000 euroon asti vuodessa. Tämän rajan ylittävästä osasta 85% on veronalaista pääomatuloa ja 15% verovapaata tuloa.
Nettovarallisuutta voi kasvattaa esimerkiksi:
- Jättämällä voittovaroja yhtiöön eikä jakamalla kaikkea osinkona
- Sijoittamalla yhtiöön lisää pääomaa (SVOP-sijoitus)
- Käyttöomaisuusinvestoinnit, jotka nostavat taseen arvoa
- Yhtiön velan vähentäminen
Mitä suurempi yrityksen nettovarallisuus on, sitä enemmän omistaja voi nostaa verohuojennettua osinkoa, mikä tekee osingonjaosta entistä houkuttelevampaa verrattuna palkkaan.
Miten verosuunnittelua voi tehdä palkan ja osingon avulla?
Pitkäjänteinen verosuunnittelu palkan ja osingon yhdistelmällä vaatii sekä yhtiön tilanteen että yrittäjän henkilökohtaisten tavoitteiden huomioimista. Tehokas verosuunnittelu alkaa aina yhtiön nettovarallisuuden kehittämisestä.
Käytännön strategioita:
- Maksa perustoimeentuloon tarvittava osuus kohtuullisena palkkana, erityisesti jos ansiotulojen määrä jää alle 30 000-40 000 euron
- Hyödynnä huojennettu osinko täysimääräisesti, jos yhtiöllä on nettovarallisuutta
- Jätä osa voitosta yhtiöön kasvattamaan nettovarallisuutta tulevaisuuden osingonjakoa varten
- Ajoita osingonjako verosuunnittelun kannalta järkevästi, esimerkiksi tilikauden alkupuolelle
- Harkitse yhtiön omistuspohjan laajentamista perheenjäsenille verorasituksen jakamiseksi
Verosuunnittelun tulee olla jatkuvaa ja huomioida muutokset niin lainsäädännössä kuin yhtiön ja yrittäjän tilanteessa. Esimerkiksi yrityksen kasvaessa ja nettovarallisuuden kehittyessä kannattaa siirtyä vähitellen painottamaan enemmän osinkoja palkan sijaan.
Osakeyhtiön varojennostokäytännöt – mitä ammattilainen suosittelee?
Asiantuntijamme Tonavalla ovat auttaneet lukuisia yrittäjiä optimoimaan varojennostokäytäntöjään. Kokemuksemme perusteella voimme suositella seuraavia käytäntöjä:
- Tee pitkän aikavälin suunnitelma yhtiön nettovarallisuuden kasvattamiseksi
- Varmista kohtuullisella palkalla riittävä sosiaaliturva ja eläkekertymä
- Hyödynnä huojennetut osingot täysimääräisesti, mutta älä jaa osinkoa yli nettovarallisuusrajan
- Tee vuosittain päivitetty verosuunnitelma yhteistyössä taloushallinnon ammattilaisen kanssa
- Huomioi yhtiön kehitysvaihe ja kasvu verosuunnittelussa – kasvuyhtiössä voi olla järkevää jättää enemmän varoja yhtiöön
Optimaalinen varojennostostrategia sisältää lähes aina sekä palkkaa että osinkoa, mutta niiden keskinäinen suhde ja kokonaisuus tulee räätälöidä yrittäjän ja yhtiön yksilölliseen tilanteeseen sopivaksi.
Me Tonavalla autamme yrittäjiä löytämään juuri heidän tilanteeseensa sopivan varojennostostrategian. Tilitoimistona tarjoamme kattavan analyysin nykytilanteesta sekä selkeät suositukset ja laskelmat tulevaisuutta varten. Ammattitaitoinen verosuunnittelu voi tuoda merkittäviä säästöjä ja auttaa rakentamaan vakaampaa taloudellista tulevaisuutta sekä yrittäjälle että yritykselle. Ota meihin yhteyttä – autamme mielellämme!